Helsingin Olympiastadion

Helsingin olympiastadion rakennettiin alun perin vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta kisat peruttiin toisen maailmansodan puhjettua — olympialaiset järjestettiin stadionilla vasta kesällä 1952. Yli 80 vuotta avaamisensa jälkeen Suomen legendaarisin tapahtuma-areena avattiin uudelleen perusteellisen uudistuksen jälkeen.

‍

Olympiastadion on ollut yksi Suomen tunnetuimmista maamerkeistä kahdeksan vuosikymmenen ajan. Peruskorjattu stadion on nyt enemmän kuin koskaan monikäyttöinen areena kansainväliselle urheilulle ja suurtapahtumille — ja AV-tekniikalla on niissä avainrooli. Monivuotisen uudistushankkeen myötä Audicosta tuli myös Olympiastadionin virallinen AV-yhteistyökumppani.

‍

LED-seinät ja digital signage

Modernisoinnin silmiinpistävin piirre on yli 60 neliömetrin LED-seinät stadionin päissä. Jättinäytöt tarjoavat poikkeuksellisen terävän ja tarkan kuvan, joka erottuu vaivattomasti kirkkaimmassakin päivänvalossa.

Digital signage -järjestelmä perustuu TriplePlay-alustaan, joka on tuttu urheilutapahtumista ympäri maailman. Sen vahvuus on kyky yhdistää tietoviestintä, IPTV ja videon suoratoisto yhdellä alustalla.

‍

"Katsojat näkevät live-videon, pisteet ja markkinointiviestinnän samanaikaisesti. Näin yleisöä voidaan laajentaa myös ravintoloihin ja muihin tiloihin, joista ei ole suoraa näkyvyyttä kentälle", kertoo Audicon Antti Riikonen.

EN54-standardin mukainen äänentoistojärjestelmä

Äänentoistojärjestelmän ensisijainen tehtävä on äänievakuointi, mutta se toimii päivittäin myös kuulutusjärjestelmänä. EN54-standardin mukainen järjestelmä kattaa katsomot ja muut yleisötilat sekä toimistot ja harjoitustilat. Noin 1 000 seinä-, pinta- ja pylväskaiuttimen lisäksi uuteen katsomoaitioon asennettiin kolme kahdentoista in-line-kaiuttimen ryhmää.

Langattoman mikrofonijärjestelmän toteutus vaati erityisratkaisuja stadionin mittojen vuoksi.

‍

"Signaalia välittävän antennijärjestelmän osalta tarvittiin kuitumuunnoksia, jotta saatiin laadukas ja luotettava tulos", selittää hankkeen myyntipäällikkö Hilden.

Kokoustekniikka maanalaisissa tiloissa

Perusteellinen uudistus laajensi stadionia myös maan alle: uudet tilat palvelevat talviharjoittelusta kokouksiin ja kisojen lehdistökeskuksiin. Maanalaiseen osioon rakennettiin auditorio ja yli kymmenen kokoushuonetta. Audicon varustamissa tiloissa on videoneuvottelumahdollisuudet, näytöt, äänentoistojärjestelmät sekä Barcon langaton ClickShare-esitysjärjestelmä.

‍

"Tilat ovat automatisoituja, eivätkä ne vaadi käyttäjältä erillisiä toimenpiteitä. Ajatuksena on, että ne ovat helposti yritysten ja yhteisöjen käytettävissä", Riikonen tiivistää.

Tekniikka suojellun arkkitehtuurin ehdoilla

Ainutlaatuisen kulttuuriperintökohteen haasteena oli AV-tekniikan sulauttaminen vuonna 1938 rakennetun stadionin arkkitehtuuriin. Yhteistyö Museoviraston kanssa oli keskeinen osa projektia. LED-seinät koteloitiin täyttämään sekä suojelumääräykset että sääsuojausvaatimukset — iskunkestävät kotelot suojaavat myös mekaanisilta vaurioilta.

‍

Kumppanuus koronan haasteiden yli

Olympiastadionin johtaja Ari Kuokkanen on tyytyväinen Audicon suoritukseen koko hankkeessa.

"Toimitusongelmat viivästyttivät esimerkiksi juoksuradan päällysteen toimitusta, mikä hidasti näyttöjen asennusta — näyttöjen piti olla paikoillaan testipeleihin mennessä. Olimme pari kuukautta jäljessä aikataulusta ja asennus oli hankala. Se, että Audico sai näytöt pystyyn ja toimimaan, oli vahva osoitus kumppanuudesta."

‍

Kuokkasen mukaan hankkeen keskeinen kysymys oli, miten yli 80 vuotta sitten rakennettu areena saataisiin digitaaliaikaan. Helsinki on "älykäs kaupunki" — ja on loogista, että Olympiastadion on "älykäs stadion" 2020-luvulle.

‍

"Uusi stadion on nyt varmasti kenelle tahansa esittelemisen arvoinen. Meillä on lähes parisataa näyttöä, joilla voidaan kertoa stadionin tarinaa", Kuokkanen kertoo.

‍